Historian saatossa järkyttävää ylihintaa on maksettu taloista, tulppaaneista ja vaikkapa nettisivujen osakkeista. Mutta onko bitcoin kupla?
Mikä on sijoitusmaailman kupla?
Kupla yleensä viittaa tilanteeseen, jossa omaisuuden arvo nousee nopeasti ja epärealistisesti korkealle tasolle suhteessa sen perustana oleviin fundamentteihin. Lopulta kupla puhkeaa ja hinta palautuu normaalille tasolle tai romahtaa täysin.
Ennen kuin edetään yhtään pidemmälle, niin mikä on tämä fundamentti, mikä aina vilahtaa sijoituspuheissa? Fundamentit eivät ole muuttuneet tai fundamentit on kunnossa ja niin edelleen.
Fundamentti on sijoitusmaailmassa käytetty termi, jolla kuvataan taloudellisia ja liiketoiminnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat omaisuuden, esimerkiksi osakkeen arvoon pitkällä aikavälillä.
Kun puhutaan kuplasta, on omaisuuden, esimerkiksi osakkeen arvo noussut nopeasti ja epärealistisesti, kun sitä verrataan näihin fundamentteihin eli asioihin, mitkä vaikuttavat osakkeen arvoon. Joskus ylihintaa maksetaan, kun odotusarvo tulevaisuuteen on kova, mutta kuplan tapauksessa ylihintaan vaikuttaa myös ihmispsykologia ja ajatus siitä, että nousu ei lopu koskaan ja ylihinta on uusi normaali.
Pelko ja klikkiotsikot myyvät, olisipa toisin
Jos esittäisin yhden toiveen medialle olisi se, että bitcoinia ei enää verrattaisi tulppaanimaniaan, vaan keskityttäisiin ymmärtämään mitä bitcoin on.
Onko näissä kuplapuheissa pohjalla tietämättömyys ja epävarmuus, nuo ihmisen itsetuntoa rajusti heittelevät voimat? Tietysti taustalla on osittain klikkiotsikot ja uutisten tarve tehdä voittoa osakkeen omistajilleen, joten jostakinhan sitä soppaa on keitettävä.
Bitcoinin hintakehitystä on usein viitattu tulppaanimaniaan, joka tapahtui 1630-luvulla ja mania kesti kolme vuotta.
Bitcoin täyttää tammikuussa 15-vuotta, joten keksikää joku uusi mania, mihin bitcoinia verrata, jos aiotte klikkiotsikoita vielä luoda kansalaisille.
Tulppaanimaniassa tulppaanit olivat Alankomaissa eksoottisia, koska ne tuotiin maahan Aasiasta ja tulppaanien kukkimiseen saattoi mennä vuosia. Osaan tulppaaneista iski tauti, joka muutti tulppaanien väriä niin, että niihin tuli erikoisia raitoja. Erikoisuutensa takia nämä kukat nousivat esiin enemmän ja pikkuhiljaa maan laajuinen tulppaanimania sai alkunsa. Tulppaaneista maksettiin nykyrahaan muutettuna pahimmillaan yli 20 000 dollaria.
Lopulta kupla puhkesi, kun tajuttiin, että, eihän tämä tulppaani ole minkään arvoinen, kun laivalastillinen tulppaanin sipuleita odottaa taas satamassa ja lisää syntyy jatkuvasti.
Bitcoineja voi olla enintään 21 miljoonaa, tulppaaneja syntyy lisää sitä mukaa, kun tulppaaneille on kysyntää.
Sijoitusyhtiön toimitusjohtaja kuvasi bitcoinia kasvavaksi lapseksi
Amerikkalaisen sijoitusyhtiö Vaneckin toimitusjohtaja kuvasi bitcoinia kasvavaksi lapseksi ja toteaa sen, minkä monet muutkin ovat nähneet vuosien varrella. Aina suuren rallin jälkeen hinta on palautunut ja tehnyt uuden all time high (korkein kurssihinta bitcoinin historiassa) taas muutaman vuoden kuluttua. Hänen mielestään bitcoinista ei voi puhua kuplana, vaikka eriäviä mielipiteitä onkin.
Itse näkisin, että kyse on niin tuoreesta asiasta, että bitcoin vielä etsii paikkaansa maailmassa ja hinta ja volatiliteetti on yksi tekijä, mistä tämä tuoreus nähdään.
Bitcoinia ei voi tulkita perinteisten osakemarkkinoiden hinta-analyysilla
Bitcoinia ei voi analysoida perinteisten osakemarkkinoilla käytettävien lukujen pohjalta, koska bitcoinilla ei ole kassavirtaa tai mitään muutakaan perinteisten firmojen lukuja, joiden pohjalta voisi ymmärtää mistä on kyse.
Toisaalta bitcoinillekin pystytään nimeämään joitain fundamentteja, sillä bitcoin on avoin, sensuroimaton, hajautettu ja globaali verkko, joka tekee juuri sen mihin se on luotu, louhii uuden lohkon lohkoketjuun, vaikka ihmiset ympärillä itkisivät miten lujaa, että bitcoin on kuollut.
Joku voisi kuitata tämän pohjalta, että bitcoinilla ei ole arvoa, koska sillä ei ole kassavirtaa eikä sitä voi analysoida perinteisten lukujen perusteella.
Thomas Brandin esityksessä Sijoittaja 2023-messuille oli hyvä slaidi siitä, että monet asiat, joilla ei ole kassavirtaa on silti arvoa. Taide, kulttuuri, tutkimus ja erilaiset protokollat sisältävät arvoa. Rembrandtin maalauksella on arvoa, mutta sen arvoa analysoidakseen pitää ymmärtää taidemaailman arvopohjia ja taustoja. Bitcoinin arvoa ja fundametteja ymmärtääkseen on hyvä ymmärtää bitcoinin taustoja ja toimintaa.
Katso Thomas Brandin esitys Sijoittaja 2023-messuilta klikkaamalla tästä.
Bitcoinin maailmassa onkin sanonta do your own research eli tee oma tutkimus. Tieto on vapaata riistaa ja sitä kannattaa hyödyntää.
Mitä tunnuslukuja bitcoinia tutkittaessa voi tarkastella?
Kuten aiemmin sanoin bitcoin ei ole verrattavissa perinteisiin osakkeisiin, koska sillä ei ole tavanomaisia tunnuslukuja joiden valossa sitä tutkia. Joten on katsottava uusia tunnuslukuja.
Yksi tunnusluku voisi olla esimerkiksi hashrate eli laskentateho, mikä tarkoittaa verkon yhdistettyä kokonaislaskentatehoa, jota käytetään bitcoin-tapahtumien louhimiseen ja käsittelyyn lohkoketjussa. Tämä on ollut vuoden 2023 tasaisessa nousussa.
Katso lisää erilaisia kuvaajia luodaksesi omat ajatuspohjasi aiheelle esimerkiksi Blockchain.com-sivuston kautta, josta löydät erilaisia kuvaajia bitcoinin eri tunnuslukuihin.
Henkilökohtaisesti en tutki tunnuslukuja, vaan yritän ymmärtää bitcoinin taustaa ja teknologiaa laajemmalta kannalta, enkä tämän päivän hengenvetoja ja hintaheilahtelua.
Perinteisen markkinakuplan anatomia
Kasvanut kysyntä aiheuttaa hintojen jyrkän nousun. Hintojen nousu johtaa kasvavaan kysyntään. Edelleen kasvava kysyntä nostaa hintoja entisestään.
Tämä yllyttää lisäämään tuotantoa.
Joka lopulta alentaa hintoja, rangaisten niitä, jotka ovat ostaneet hyödykettä
tavallista markkinahintaa korkeammalla hinnalla.
Tässä on heti pysähdyttävä ja nostettava esiin ”tämä yllyttää lisäämään tuotantoa ja kartuttamaan varantoja”
Tämä ei ole bitcoinissa mahdollista, koska tuotannon lisääminen ei ole mahdollista.
Kun ihmismieleen iskee ahneus, hän voi kasvattaa ja haalia lisää tulppanisipuleita tai käskeä louhimaan lisää kultaa maaperästä, mutta bitcoinia ei voi käskeä tai manipuloida.
Jaksossa Kulta, bitcoin ja varantovirtaussuhde (stock-to-flow) käytiinkin hiukan läpi tätä bitcoinin vaikeudensäätöalgoritmia.
Kun bitcoinissa louhitaan uusi lohko, sen ratkaisun myötä vapautuu uusia bitcoineja markkinoille. Nyt jokaisesta lohkosta saa palkkioksi 3,125 bitcoinia eli päivässä vapautuu markkinoille 450 uutta bitcoinia (15.5.2024).
Toisin kuin kultaa tai tulppaanisipuleita voidaan tuottaa enemmän kysynnän kasvaessa, bitcoinin louhintatyö tuottaa aina saman palkkion ja lohko louhitaan noin 10 minuutin välein vaikka louhijoita tulisi paikalle 10 kertaa pari viikkoa sitten.
Bitcoin on absoluuttisen niukkaa eli perinteinen kuplan syntyminen ei päde tuotannon lisäämisen suhteen.
Estääkö tuotannon absoluuttinen niukkuus bitcoinia olemasta kupla?
Törmäsin Esa Juntusen, Omavaraisuushaaste-blogin kirjoittaja, kirjassa Viisas Sijoittaja kuvaajaan, jossa nähdään tunteiden vuoristorata talouden kuplan kehityksessä.
Kuplan kehitys jaetaan neljään vaiheeseen, jossa alkuun älykäs raha hakeutuu markkinoille.
Varhaisessa vaiheessa aloittaneet sijoittajat huomaavat uuden mahdollisuuden ja sijoittavat markkinoille. Hinta lähtee loivaan nousuun. Jossain vaiheessa media ja valtavirta kuulevat sijoituskohteesta, kun arvon on alkanut nousta tarpeeksi. Pöhinä kasvattaa pöhinää ja kaikki haluavat oman osansa tästä tällä hetkellä arvonnoususta.
Osa sijoittajista alkaa käyttämään velkavipua tehdäkseen isompia voittoja nopeasti. Lopulta arvon kehitys nousee jyrkästi ja median uutisoi aiheesta enemmän, mikä herättää innostusta. Yksityissijoittajat ilmestyvät kuvioon kasvavissa määrin ja innostus vaihtuu ahneuteen ja lopulta harhaiseen ajatukseen siitä, että nousu on loputonta.
Jossain vaiheessa muodostuu ajatus korkeasta hinnasta ”uutena normaalina”. Osa positiosta myy ja kurssi dippaa, mutta koska kyse on lainausmerkeissä loputtomasta noususta, osa ostaa pää märkänä lisää ja kurssi nousee vielä kerran, jonka jälkeen romahtaa jyrkästi. Kun jatkuva nousu katkeaa, mielipiteet muuttuvat ja velkavipua käyttäneet sijoittajat joutuvat kiireesti myymään positionsa, etteivät polta kaikkea omaisuuttaan.
Tässä alamäessä tunnekuohuina on päälimmäisenä ihmisen voimakkain tunne, pelko.
Pelko omaisuuden menettämisestä ja liiallinen velkavipu tekevät kurssikäyrälle suurta hallaa. Ylivelkaantuneet sijoittajat tekevät suuret tappiot. Epätoivo ja häpeä huonosta sijoituksesta ajaa ihmiset takaisin omiin oloihinsa ja kurssi palautuu takaisin normaaliin tilaansa ja sykli alkaa alusta.
Jäähtyneet hinnat alkavat kiinnostaa taas älykästä rahaa, joka sijoitti aivan syklin alussa.
Kuplissa tunteet kiehuvat yli ja laumakäyttäytyminen ajaa maniaa eteenpäin, kunnes kupla puhkeaa ja hinta jäähtyy ja tasaantuu.
Tällä hetkellä tarkasteltuna bitcoinin hinta on rullannut ylös ja alas, mutta kupla ei ole täysin puhjennut, vaan hinta on jäähtynyt ja tehnyt uusia huippuja muutaman vuoden kuluttua edellisestä.
Onko bitcoinissa kyse kuplasta vai katsommeko asiaa liian läheltä?
Taloudessa on ylä- ja alamäkiä ja niin kauan kuin ihminen on osallisena omine mielialoineen ja talouden informaatio on epätasaista, näitä laaksoja, kukkuloita, maniaa ja rajuja laskuja tullaan näkemään jatkossakin.
Kun tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä lopulta kuplat ja alamäetkin ovat vain hetkellisiä ilmiöitä.
Ihmismieli keskittyy suurimmaksi osaksi juuri tähän hetkeen, koska muuta meillä ei ole, joten emme näe kokonaisuutta nousuilta ja laskuilta.
Bitcoinin maailmassa voikin törmätä lauseeseen, että jos et ole varma, zoomaa kauemmas. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos hinta on tänään romahtanut -30 %, voit zoomata kauemmas ja nähdä kehityshistorian vaikka 15 vuoden ajalta, jossa suunta on sitten aivan toisenlainen.
Samalla historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta lausahdus on hyvä muistutus lakata tuijottamasta liikaa eteensä ja pohtia kokonaisuutta.
Kysy itseltäsi, ymmärrätkö sinä miten bitcoin toimii? Jos ymmärrät, näet ehkä sen arvon ilman siihen liitettyä hintalappuakin.
Markkinoiden muutoksia ajaa omalta osaltaan ihmispsykologia, mutta myös informaation epätasapaino.
Podcastissa Oispa Pitkoo jossain jaksossa sanottiinkin hyvin, että nauttikaa nyt tästä informaation epätasapainosta, vielä kun voitte. Toisaalta internetin myötä informaatio leviää aikaista nopeammin, joten aikaa ei ole enää jäljellä hurjasti.
Informaation epätasapainoa omalta osaltaan tasapainottaa Konsensus Network, joka julkaisee kirjoja mahdollisimman monilla eri kielillä, että ihmisillä olisi pääsy bitcoin informaatioon omalla äidinkielelläsi.
Nappaa suomenkieliset bitcoin-kirjat 10 % alennuksella koodilla BTCLADY klikkaa itsesi verkkokauppaan ja hyödynnä informaation epätasapaino omaksi eduksesi.
Pitääkö kuplaa pelätä?
Pitää, jos aikoo ottaa velkaa ja vivuttaa itsensä ongelmiin ahneutensa myötä. Jyrkässä nousussa päällimmäinen tunne oli ahneus.
Kuplamarkkinoilla on teoria, nimeltään greater fool theory eli suuremman hölmön teoria.
Tiedät sijoittavasi kuplaan, mutta uskot, että jälkeesi tulee vielä muita lainausmerkeissä suurempia hölmöjä ja onnistuisit tekemään voittoja. Nousevia markkointa eivät pelaa pelkästään tunnesijoittajia, vaan myös tietoisesti ihmiset sijoittavat kuplaan, vaikka kuplalla on vaarana poksahtaa. Toisaalta muutamia rajuja kurssinousuja eläneenä tunteet vievät herkästi mennessään.
Paitsi jäämisen pelko eli fomo, fear of missing out nousee esiin rajuissa kurssinousuissa.
Jos tunteet ja bitcoin kiinnostaa, kuuntele Bitcoin Päiväkirja-podcastia.
Onko bitcoinilla oma puoliintumiskupla?
Joillekin Twitteristä (ei X:stä tuttu) Plan B on heittänyt ilmoille, että jos puoliintumisen ympärille kehittynyttä hypeä haluaa hyödyntää tulisi bitcoinia ostaa 6 kuukautta ennen puoliintumista ja myydä 18 kuukautta puoliintumisen jälkeen.
Noin neljän vuoden välein on ollut nähtävissä hinnan kuplautumista, joka tapahtuu puoliintumisen jälkeen.
Puoliintumisessa bitcoinin lohkopalkkio puoliintuu aina 210 000 lohkon välein.
Vuonna 2024 tapahtuva puoliintuminen on bitcoinin historian neljäs ja lohkopalkkio tippuu 6,25 bitcoinista 3,125 bitcoiniin.
Halving-tapahtumien historiallinen arvomuutos viittaa siihen, että sijoittajat tarkkailevat näitä tapahtumia ja saattavat tehdä ostoja ennakoiden arvonnousua. Tämä puolestaan voi johtaa itseään toteuttaviin ennusteisiin, jolloin hinta todella nousee, koska sijoittajat odottavat sen nousevan.
Puoliintumisen jälkeen bitcoineja louhitaan päivässä puolet vähemmän kuin aiemmassa 210 000 lohkon syklissä. Tähän yhdistetään institutionaalinen kiinnostus bitcoiniin ja herännyt mediahuomio. Taloustieteessä on kysynnän ja tarjonnan laki. Kysyntä ja tarjonta määräävät teorian mukaan hyödykkeen hinnan ja tuotannon määrän markkinoilla.
Jos muistat aiemmasta, niin bitcoinin tuotannon määrään ei voida vaikuttaa ja määrä vähenee vuosi vuodelta.
Joten jääkö jäljelle vain arvon nousu?
Voiko jostain nähdä, että olemme kuplassa?
Vanha sanonta sanoo, että kun taksikuski antaa osakeen ostoneuvoja, on aika myydä ja vauhdilla. Aiemmin mainitussa kuplan anatomiassa sijoittajia ajaa markkinoille ahneus ja pelko pakottaa myymään.
Yksi mittari, mitä voitkin tutkia on fear and greed indeksi eli pelko ja ahneus indeksi, missä on eri datapisteistä kerätty arvio markkinoiden tilanteesta.
Extreme fear, äärimmäinen pelko voi olla merkki siitä, että sijoittajat ovat liian huolissaan. Se voi olla ostomahdollisuus. Kun sijoittajat ovat tulossa liian ahneiksi extreme greed, se tarkoittaa, että markkinoilla on tehtävä korjaus.
Ahneudesta ja pelosta on kirjoitettu jo antiikin kreikan jumalten tarinoissa, joten lopulta ihmismieli ei ole muuttunut vuosituhansien saatossa, vaan ainoastaan pelinappulat, joilla pelataan ovat muuttaneet muotoaan.